Mielipiteet

Vastaus Ylä-Kainuun perussuomalaiset ry:lle: Suomi ja Eurooppa tarvitsevat nyt elvytystä ja ilmastotoimia

Poikkeuksellisen terveydellisen ja taloudellisen kriisin yhteydessä tarvitaan Suomessa ja Euroopassa myös uudenlaisia ratkaisuja. EU:n elpymisväline ei ole täydellinen, se on kompromissi. Vasemmistoliitolle tärkeintä elpymisvälineessä on kuitenkin se, että se edustaa täyskäännöstä politiikkaan, jota Euroopassa tähän asti on harjoitettu talouskriisien yhteydessä. Suomi ei saa toistaa 90-luvun laman virheitä, eikä Eurooppa saa toistaa eurokriisin virheitä.

On erittäin tärkeää, että tällä kertaa talouskriisiin ei vastata leikkauksilla, vaan elvytyksellä. Tällä kertaa ei tueta pankkeja, vaan elvytysrahat kohdistetaan suoraan reaalitalouteen. Elpymisväline on mahdollisuus vauhdittaa talouden elpymistä, luoda uusia työpaikkoja ja investoida ilmastoystävällisiin ratkaisuihin.

Kotimarkkinoita voidaan tukea kotimaisella elvytyksellä ja tätä hallitus onkin tehnyt. Suomi on kuitenkin vientiriippuvainen maa ja 60 prosenttia viennistämme suuntautuu muihin EU-maihin. On selvää, että voimakas taantuma EU:n alueella heikentää myös Suomen talouden kasvuedellytyksiä ja Suomen viennin mahdollisuuksia.

Voi toki ajatella, että olisimme käyttäneet kaiken rahan ns. maan sisäiseen elvytykseen suorien kohteiden kautta, mutta miten se lopulta olisi edistänyt esimerkiksi teollisten työpaikkojen turvaamista. Vientituotteita monella teollisuuden alalla pitäisi saada kaupaksi maailmalle, jotta yritykset pyörisivät ja työpaikat säilyisivät. Se, että Teppo ja Seppo myyvät terästä tai kemian tuotteita toisilleen ei kovin pitkälle eurooppalaista kasvua luo, mikä olisi vientivetoisen Suomen uuden nousun edellytys.

On hyvä muistaa, että Suomen talous ajautui eurokriisin myötä useita vuosia kestäneisiin vaikeuksiin. Tilanne helpotti vasta, kun euroalue toipui talouskriisistä. Nyt koronavuonna Suomen tavaraviennin arvo laski noin 12 prosenttia eli lähes kahdeksalla miljardilla eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. Eikä koronakriisi ole vielä ohi.

On myös tärkeä huomioida, että Yhdysvalloissa senaatti on äskettäin hyväksynyt 1900 miljardin dollarin elvytyspaketin. Jo viime vuonna Yhdysvaltojen elvytyspaketit olivat yhteensä 3 500 miljardia dollaria. EU:n 750 miljardin paketti (josta vain 390 mrd on suoria avustuksia) on tähän verrattuna pieni. Myös Suomen ja muiden EU-maiden kansalliset elvytyspaketit ovat jäämässä kauas Yhdysvalloista, Kanadasta, Britanniasta, Japanista ja Uudesta-Seelannista, joissa elvytys on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan vähintään 15 % BTK:sta. Euroopassa vain Saksan elvytys ylittää 10 prosentin tason.

Suomi ja EU pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa vain yhteistyöllä. On tärkeää, että koko EU:n alueella uudistetaan nyt talouden rakenteita. Jos espanjalaiset ovat keksineet hyvän tavan lyhentää työviikkoa, ehkä meidän tulisi Suomessa tehdä sama? Nelipäiväisen työviikkokokeilun tavoitteena on muun muassa edistää työn tasaisempaa jakautumista ja työntekijöiden hyvinvointia. Työn jakamisesta on puhuttu jo vuosia, niin ikääntyneiden työssäkäyvien työssäjaksamisen näkökulmasta kuin myös nuorten työttömien saamiseksi töihin. Ehkä espanjalaisille irvailun sijaan kannattaisi miettiä olisiko meilläkin työn jakamisessa, jotain opittavaa ja tehtävää. Elpymispakettihan antaa myös meille mahdollisuuden uudistaa työelämää, jos sen haluamme tehdä.

Myös Suomi tarvitsee investointeja, joilla luodaan reilusti uutta työtä samalla, kun siirrytään kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa. On tärkeää, että elpymisvälinettä käytetään esimerkiksi teollisuuden vähähiilisten ratkaisujen vauhdittamiseen tai uusien kestävien ja kotimaassa tuotettujen polttoaineiden tuotanto – ja jakeluverkoston kehittämiseen.

Lisäksi on tärkeää, että elpymisvälineen myötä EU:ssa haetaan nyt uusia tapoja kerätä omia varoja. Digiverolla voidaan torjua suurten digialan yritysten verovälttelyä. Hiilitulleilla voidaan kannustaa Euroopan ulkopuolisia maita ilmastotoimiin ja varmistaa, ettei ilmastonmuutoksenvastaisessa työssä ole vapaamatkustajia.

Koordinoitu piristysruiske talouteen koko Euroopan alueella on myös Suomen etu. Yhteinen elvytys on vientivetoisen talouden näkökulmasta järkevää. Yhtä lailla Suomen kannalta olennaista on, että unionin poliittinen vakaus voidaan turvata ja että EU säilyy päätöksentekokykyisenä kriisiolosuhteissa. Elvytyskokonaisuus ei ole yksinkertainen mallinnus, jossa lähtökohtaisesti sijoitat euron ja ajattelet, että et saa siitä koskaan mitään takaisin.

Viennin piristyminen ja kaupankäynnin aktivoituminen voi parhaassa tapauksessa tuoda Suomeen enemmän euroja, kuin me olemme Euroopan yhteiseen elvytykseen satsanneet. Onkin syytä miettiä, tuottaako suomalaisille ja Suomen talouteen enemmän hyötyä se, pojotetaanko me ovet ja rajat kiinni omissa mökeissämme pelkäämässä muita vai olemmeko valmiita avoimeen ja rakentavaan yhteistyöhön, joka antaa eväitä myös vientiteollisuuden uuteen nousuun ja oman maan toimintojen uudistamiseen.

Merja Kyllönen

kansanedustaja (vas.)