Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kupsahdus ja keikahdus

Einari tohkeissaan totesi, "että mihin tämä maailma menee, kun marraskuun alkupuolella Kainuun pohjoisosassa pensaissa on silmut. Ne ovat jo niin suuret, että kohta puhkeaa lehti! On ne nuo ilmat häränpyllyä heittäneet".

Kovasti ovat säät täällä Kainuussakin vaihdelleet. Sateet ovat lähes aina rankkasateita. Sade tulee nykyisin vaakatasossa ja välillä valtoimenaan kuin joku käsisuihkua pyörittelisi. Tuulet puhaltelevat puuskittain jopa myrskylukemissa. Kesän tulvat jatkuivat alkutalveen tuntuvia vahinkoja aiheuttaen.

Säiden muutokset ovat nähtävissä ympäri maailman. Jollakin alueella maanvyöryt hautaavat talot ja niiden asukkaat. Toisaalla taas tulvat vievät kaiken. Hirmumyrskyt vuorottelevat niin tiuhaan, että myrskyjen nimenantajat ovat joutuneet vuorotyöhön.

Ilmaston lämpeneminen jatkuu ja tuo mukanaan yhä uusia uhkia koko maapallolle. Lämpeneminen vaikuttaa kuivuuden lisääntymiseen ja sen myötä metsäpalot yltyivät ja kylmän veden eliöt kärsivät tästä. Meillä esimerkiksi muikku on vaarassa, jos vesien lämpeneminen on pysyvää.

Sää on hetkellinen säätila ja voi vaihdella vuorokauden aikana suuresti, kun taas ilmasto on keskiarvo suuresta määrästä näitä hetkellisiä säätiloja. Se on tilastollinen käsite.

Ilmasto on maapallolla tuntuvasti lämmennyt koko 2000-luvun. Vuosi 2020 on merkittävänä todisteena tästä, kun se myös Suomessa noteerattiin koko mittaushistorian lämpimimmäksi vuodeksi. Siperiassa hätyyteltiin neljänkymmenen asteen lämpötiloja viime kesänä.

Lämpenemisen voimistuminen mahdollistaa sen, että pienikin muutos aiheuttaa suuren vaikutuksen ympäristössä. Ilmiötä kutsutaan keikahduspisteeksi. Tämä keikahduspiste voi tapahtua Grönlannin ja muiden jäätiköiden sekä ikiroudan sulamisesta.

Näitä keikahduspisteitä on joidenkin tutkijoiden mukaan kymmenkunta. Nämä aiheuttavat ketjureaktioita, kun ikirouta sulaa siitä vapautuu metaania. Se on hiilidioksidin kanssa merkittävin kasvihuonekaasu, jotka lisäävät maapallon lämpenemistä. Tämä vaikuttaa taas siihen, että jäävuoret sulavat entistä enemmän, mikä lisää meressä makeaa vettä, joka voi aiheuttaa sen, että Golfvirta heikkenee.

Sade tulee nykyisin vaakatasossa ja välillä valtoimenaan kuin joku käsisuihkua pyörittelisi.

Koronakriisi on kurittanut monella tavalla koko maapallon väestöä. Pandemia sulkee yhteiskuntia estäen tavallisen arjen vieton. Ystävien tapaamiset ovat jumissa. Sosiaaliset suhteet ovat estyneet lähes kokonaan.

Vaikeuksien kautta tieteentekijät ympäri maailman ovat yhdessä kehittäneet rokotteen tähän viheliäiseen koronaan. Yhteiset ponnistelut ovat näyttäneet sen, että olemme saaneet tuloksia huomattavasti nopeammin kuin silloin, jos valtiot olisivat itsekseen etsineet rokotetta.

Toivottavasti koronakriisi on valmistellut maaperää sille, että ihmiskunta pystyy irtautumaan ahneuden paheista. Ilmastokriisi ei odota, vaan se pahenee pahenemistaan. Toivottavasti kykenemme yhdessä pyyteettömään toimintaan ilmastokriisin torjumiseksi maailmanlaajuisesti! Ahneuteen ei ole enää varaa ei yksilöillä eikä yhteiskunnilla.

Jouko Huhta