Paikallisuutiset

Kainuussa maaliskuun lopussa 2968 työtöntä — tilanne heikentynyt lomautusten takia

Maakunnan työttömyysaste oli 9,7 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä oli selvästi edellisvuotta vähemmän. Työpaikkoja on paljon tarjolla, mutta tekijöistä on edelleen kova pula.

Kainuun työttömyys väheni vuoden takaiseen verrattuna yhtäjaksoisesti maaliskuusta 2021 helmikuuhun 2023, mutta viime kuukausina työttömyyskehityksessä on ollut käännettä lievästi heikompaan suuntaan. Asia ilmenee Kainuun ely-keskuksen keskiviikkona julkaisemasta maaliskuun työllisyyskatsauksesta.

Maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 6 henkeä vuoden takaista enemmän, yhteensä 2 968. Taustalla on etenkin lomautettujen määrän kasvu. Lomautettuja oli maakunnassa 388 eli 24 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Työttömiä (pl. lomautetut) oli edelleen 3 prosenttia vähemmän (-69) kuin vuotta aiemmin, yhteensä 2 580. Muuallakin maassa työttömyydessä on havaittavissa vastaavaa kehitystä. Koko maassa työttömiä työnhakijoita oli prosentin verran viime vuotta enemmän.

– Vastaavaa kehitystä on ollut muuallakin maassa. Taustalla ovat etenkin yleiset talouden näkymät, inflaatio ja huonontunut kuluttajien luottamus. Etenkin rakennusala on hiljentynyt ja ammattiryhmistä rakennustyöntekijöiden työttömyys on kasvanut eniten lomautusten vuoksi, kertoo ely-keskuksen työvoima-asiantuntija Atte Laitinen.

Kainuun työttömyys on laskenut vuoden 2016 maaliskuusta huimat 46 prosenttia eli lähes puolittunut.

Laitisen mukaan yleisen suhdanteen heikentymisestä johtuvaan työttömyyskehitykseen on vaikeaa tehdä suuria korjauksia nopeasti.

– Asiakkaita tavataan aktiivisesti, autetaan työnhaussa ja ohjataan palveluihin. Palveluissa olevien määrä kasvoikin maaliskuussa 11 prosenttia vuoden takaisesta.

Laitinen kertoo, että suurta työttömyyden kasvua ei ole Kainuussa näköpiirissä.

– Voi olla, että jo huhtikuun tilastossa työttömyys taas supistuu vuoden takaiseen verrattuna. Kokonaisuutena tilanne on edelleen hyvä. Koronakriisiä edeltävään vuoden 2019 maaliskuun loppuun verrattuna työttömiä oli Kainuussa 14 prosenttia vähemmän.

Kainuussa pienennys on ollut selkeästi suurinta ely-keskusalueista, kun seuraavaksi eniten työttömyys supistui Lapissa 8 prosenttia.

– Vielä jos katsotaan vähän pitemmän aikavälin kehitystä, Kainuun työttömyys on laskenut vuoden 2016 maaliskuusta huimat 46 prosenttia eli lähes puolittunut. Tämäkin on eniten koko maassa, kun seuraavaksi eniten työttömyys väheni Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla 42 prosenttia, Laitinen muistuttaa.

Kainuun kuntien työttömyyskehityksessä oli suurta vaihtelua. Työttömyys väheni eniten Kuhmossa prosentilla ja Suomussalmella kuudella.

Kasvu oli suurinta Puolangalla 28 prosenttia ja Hyrynsalmella 20 prosenttia. Lukumääräisesti tarkasteltuna työttömyys laski eniten Kuhmossa (-59) ja kasvoi eniten Puolangalla (+41).

Alhaisin työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Sotkamon 6,1 prosenttia ja Kajaanin 9,0. Korkein osuus oli Puolangan 21,6 prosenttia ja Hyrynsalmen 13,9. Kajaanissa asui kuun lopussa puolet Kainuun työttömistä työnhakijoista, mutta kuun lopussa avoinna olleista työpaikoista yli puolet oli Kajaanissa.

Avoimien paikkojen määrän kasvu oli suurinta Sotkamossa, jossa paikkoja oli peräti 276 enemmän kuin vuosi sitten. Paltamossa paikkoja oli puolestaan 14 vähemmän.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, eli työttömyysaste, oli Kainuussa kuun lopussa 9,7 prosenttia. Tämä oli ely-keskusalueista kahdeksanneksi vähiten ja 0,1 prosenttiyksikköä enemmän vuosi sitten. Koko maassa työttömyysaste oli 9,6 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi pitkän pienentymisen jälkeen merkittävästi koronakriisin ensimmäisen vuoden ajan, mutta oli suurimman osan viime vuodesta jo koronakriisiä edeltävää tasoa matalammalla. Maaliskuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 552, mikä on 23 prosenttia vähemmän (-168) kuin vuotta aiemmin.

Työvoiman kysyntä oli Kainuussa vuonna 2021 ennätyksellistä ja jatkui vilkkaana alkuvuonna 2022, mutta tämän jälkeen kysyntä hiipui. Määrä on kuitenkin kasvanut joulukuusta lähtien. Maaliskuussa uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin sekä kuntakokeiluihin 7 prosenttia enemmän (+86) kuin vuotta aiemmin, yhteensä 1 372.

Tekijöistä on pulaa alalla kuin alalla ja kuun lopussa useissa ammateissa oli vähemmän työttömiä työnhakijoita kuin avoimia paikkoja. Vaikeinta oli löytää informaatio- ja tietoliikenneteknologian asiantuntijoita, opettajia ja muita opetusalan erityisasiantuntijoita sekä suojelu- ja vartiointityöntekijöitä.

Haastavaa oli löytää myös muun muassa terveydenhuollon erityisasiantuntijoita, kuten lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja eläinlääkäreitä, asiakaspalvelutyöntekijöitä sekä terveydenhuollon asiantuntijoita, kuten sairaanhoitajia.

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin.

TEM työllisyyskatsaus / Kainuu https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ely=11