Kotimaa

Itsemurha on nuorten yleisin kuolinsyy

Sunnuntaina 10. syyskuuta vietetään itsemurhien ehkäisyn päivää.

Joka vuosi noin 750 ihmistä tekee Suomessa itsemurhan, mikä on yli kolme kertaa tieliikennekuolemia enemmän. Vaikka itsemurhien määrä on puolittunut 1990-luvulta lähtien, viime vuosina naisten itsemurhat ovat yleistyneet. Itsemurhat ovat myös nuorten yleisimpiä kuolinsyitä.

MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen sanoo, että itsemurhat saadaan vähenemään riittävien resurssien lisäksi julkisen, kolmannen sektorin ja järjestöjen yhteistyöllä.

Itsetuhoisuutta voidaan hoitaa ja itsemurhia ehkäistä, mutta tällä hetkellä hoitoon pääsy julkisella puolella on ruuhkautunut kriittisesti. Viime vuonna THL:n julkaiseman suomalaistutkimuksen mukaan lähes puolet itsemurhan tehneistä oli käynyt viimeisen viikon aikana terveydenhuollossa.

MIELI ry:ssä kannetaankin huolta nyt siitä, vastataanko avunpyyntöön riittävästi. Moni itsetuhoinen on avun piirissä, mutta ei kuitenkaan saa tarvitsemaansa apua. Itsemurhakriisin äärelle ei pysähdytä eikä siihen johtaneita syitä ja tapahtumaketjua selvitetä. Suomen mielenterveyskriisi näyttäytyy niin, että akuutissa itsemurhavaarassa olevat eivät saa nopeaa ja vaikuttavaa apua, koska hoito on riittämätöntä ja resursseja ei ole.

– Viime hallituskaudella hyväksyttiin itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Se on mukana edelleen, mutta selkeää kirjausta itsemurhien ehkäisyohjelman toteutuksen resursseista ja toimeenpanosta ei ohjelmasta kuitenkaan löydy, Kukkonen sanoo.

Hän painottaa, että itsemurhaan liittyy vieläkin turhan paljon häpeää, kieltämistä sekä pelkoa, vaikka ahdistuksesta ja masennuksesta puhutaan paljon enemmän kuin ennen.

– Vanha väite siitä, että itsemurhista puhuminen lisää itsemurhia, ei pidä paikkaansa. Onneksi nuoret ovat nykyään avoimempia myös tässä asiassa. Itsemurhaa käsittelevä artikkeli voi myös olla valoisa ja toiveikas.

Kukkonen peräänkuuluttaa lapsiin ja nuoriin satsaamista.

– Meidän kaikkien, jotka olemme tekemisissä nuorten kanssa, on oltava aistit valppaana. Esimerkiksi opettajat ovat nuorten elämässä todella paljon. En tarkoita, että heidän pitäisi toimia terapeuttina, mutta he voivat olla kuuntelijoita ja tukea nuorta avun piiriin.

Riskiryhmiin kuuluvia lapsia voitaisiin auttaa esimerkiksi panostamalla enemmän päiväkoteihin ja pienentämällä ryhmäkokoja, jotta ammattilaisilla olisi keinot tunnistaa ja tukea lapsen kehitystä arjessa. Myös koulut tarvitsevat lisää aikuisia, koulunkäyntiohjaajia, terveydenhoitajia ja koulupsykologeja, matalan kynnyksen auttajia.

– Jos lasten ja nuorten hyvinvoinnista karsitaan, yhteiskunta maksaa tästä kovan hinnan.

Ylä-Kainuu julkaisee itsemurhien ehkäisemiseen liittyvät artikkelit poikkeuksellisesti maksuttomana, jotta tärkeä aihe ja apu leviävät mahdollisimman laajalle.