Mielipiteet

Lukijan mielipide: Sähköstä asiaa!

Matti Mularin kirjoituksen (Ylä-Kainuu 25.5.) johdosta esitämme seuraavaa:

Mulari väittää Suomussalmen kunnan myyneen vuonna 2001 Kainuun Sähkö Oyj:n osakkeensa, noin 4,2 prosenttia osakekannasta, ruotsalaiselle energiayhtiö Graningenille alehintaan ja spekuloi, että osakkeiden arvo olisi nyt 29 miljoonaa euroa.

Tosiasiassa osakkeet myytiin sen hetkiseen käypään hintaan. Yhtiön vuoden 2001 tilannetta kuvaa hyvin se Mularinkin tiedossa oleva asia, että yhtiössä oli juuri aloitettu 9 kohdan saneerausohjelma, muun muassa 14 henkilöä oli irtisanottu ja kunnossapito ulkoistettu.

Hyrynsalmi, Paltamo, Ristijärvi, Puolanka, Vuolijoki, Kestilä ja Pyhäntä olivat myyneet sähköyhtiön osakkeensa vuonna 1997 lähes puolta halvemmalla osakekohtaisella hinnalla kuin mitä Suomussalmi sai vuonna 2001. Näissä kaupoissa Graninge sai reilun 25 prosenttia osakekannasta ja Suomussalmikin kasvatti osuuttaan noin 1,5 prosentilla ostamalla Pyhännän osakkeet. Kuhmon, Vaalan ja Suomussalmen myytyä osakkeensa sai Graninge osake-enemmistön ja kunnista yhtiön omistajiksi jäivät enää Kajaani ja Sotkamo. Tässä yhteydessä yhtiön nimeksi tuli Graninge Kainuu Oy.

Graningen osake-enemmistön myötä yhtiöön saatiin lisää sähköliiketoiminnan osaamista. Lisää tätä osaamista tuli vuonna 2004, kun yhtiön osake-enemmistö siirtyi saksalaiselle maailman suurimmalle yksityisomistuksessa olevalle energiayhtiö E.ON:lle, jonka jälkeen yhtiön nimeksi tuli Kainuun Energia.

On selvää, että yhtiön osakkeiden arvo on vuosien saatossa kasvanut muun muassa osakekauppojen myötä tulleen liiketoimintaosaamisen ansiosta. On epärealistista väittää, että kuntien osake-enemmistön voimin yhtiön menestys olisi ollut samanlainen. Kuntien erityisosaamista kun ei ole sähkö- eikä muukaan liiketoiminta. Lisäksi kunnilla oli keskenään ristiriitaisia intressejä esimerkiksi sen vuoksi, että yhtiö oli vuokrannut Kajaanin kaupungin osuuden Kainuun Voima Oy:stä.

Yhtiön menestystä ja osakkeiden arvonnousua on siivittänyt myös vuonna 2016 voimaan tullut sähkön siirtohintojen valvontamalli, joka paitsi mahdollistaa liian suuren tuottoprosentin myös tuoton laskemisen pohjana olevan pääoman virheellisen laskentamallin. Tämä mahdollistaa sähkönsiirtoyhtiöiden rahastuksen asiakkaiden kustannuksella eikä siihen saada muutosta ilman lainsäädäntötoimia. Nykyinen hallitus onkin luvannut korjata tilanteen, mutta asia ei ole vielä edennyt eduskuntaan asti.

Kritiikkiä aiheuttaneeseen siirtohintojen nousuun taas on vaikuttanut myös sähkömarkkinalain muutos vuonna 2013, joka asetti sähköyhtiöille uusia vaatimuksia sähkönjakelun varmuuteen liittyen. Jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että sähkönjakelu saa keskeytyä lumikuorman tai myrskyn vuoksi enintään kuudeksi tunniksi taajama-alueella ja 36 tunniksi haja-asutusalueella.

Mulari oikookin mutkia suoriksi, kun hän ei ota huomioon, että yhtiö, toimiala ja toimintaympäristö olivat vuonna 2001 aivan jotain muuta kuin tänä päivänä. Ei näitä sähkötoimialan muutoksia ole kukaan voinut vuonna 2001 ennustaa ja päätökset tehdään aina sen hetkisen tiedon, tilanteen ja toimintaympäristön pohjalta.

Mularin logiikalla täälläkin olisi tullut pilvin pimein Nokia-miljonäärejä, jos 1990-luvulla tapahtunut telekommunikaatioalan kehitys olisi ollut nähtävissä. Harvassa he taitavat kuitenkin olla ja nekin, jotka ovat, saavat kiittää onneaan, ei ennustajanlahjojaan.

Mulari spekuloi myös, että mikäli Suomussalmi ei olisi myynyt osakkeitaan, eivät niitä olisi myyneet Kuhmo eikä Vaalakaan ja yhtiön osake-enemmistö olisi jäänyt kunnille. Hänen mukaansa siirtomaksujen korotukset olisivat tällöin maltillisempia.

Tässä Mulari puhuu itsensä pussiin. Nimittäin kunnilla eli Kajaanilla ja Sotkamollahan on ollut yhtiön osake-enemmistö vuodesta 2013 lähtien E.ON:n vetäydyttyä Suomen energiamarkkinoilta ja myytyä osakkeensa. Vuosina 2013–2019 kunnat omistivat kaikki osakkeet ja yksityisen sijoitusyhtiön tultua vuonna 2019 osakkaaksi kunnat omistavat lähes 2/3:a osakkeista.

Yhtiön osakkeiden arvonnousu onkin tapahtunut valtaosin vuoden 2013 jälkeen, sillä osakkeiden arvo yli kolminkertaistui vuodesta 2013 vuoteen 2019. Tämä ei ollut kenenkään ennustettavissa Suomussalmen myydessä osakkeensa. Eikä tämä arvonnousu ole johtunut niinkään kuntien viisaista päätöksistä vaan pääosin edellä kuvatuista muutoksista sähkötoimialalla.

Mainittakoon myös, ettei sähkötoimialan omistus sähkönsiirtoa lukuun ottamatta näytä niin helppoa olevan Kainuun kunnille nykyäänkään. Loiste Sähkönmyynti Oy:n koko osakekantahan myytiin vastikään Suur-Savon Sähkö Oy:lle.

Mulari väittää myös, että mikäli Suomussalmen kunnalla olisi edelleen 4,2 prosentin osuus yhtiön osakkeista, niin kunta voisi olla omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, että siirtomaksujen korotukset ja osingonjako olisi maltillisempaa. Mulari varsin hyvin tietää, että 4,2 prosentin osakeomistuksella on tasan tarkkaan sama vaikutusvalta kuin 0 prosentin osakeomistuksella, jos muut osakkeenomistajat ovat eri kannalla.

Mainittakoon vielä, että Mularin nyt tuomitessa vuonna 2001 tapahtuneen osakkeiden myynnin, hän talousjohtajana ollessaan vuosina 2003–2014 hehkutti tilinpäätösten käsittelyn yhteydessä, kuinka hyvin osakkeista saaduilla varoilla tehdyt sijoitukset ovat tuottaneet.

Juhani Seppänen

Timo Säkkinen