Mielipiteet

Aluevaaliehdokkaan mielipide: Ei maakuntaveroa nyt eikä jatkossakaan

Eduskunta ratkaisi sote-uudistuksen rahoituksen järjestämistavan oikein eli valtion rahoituksen kautta. Ainakin perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ovat ajamassa niin sanottua maakuntaveroa, jolla hyvinvointialueet rahoittaisivat toimintansa. Silloin köyhissä maakunnissa verotus nousisi pilviin.

Keskusta ja demarit ovat maakuntaveroa vastaan. Kokoomuskin näyttää tulleen järkiinsä ja vastustaa maakuntaveroa.

Maakuntaveron kannattajat perustelevat ajatusta muka demokratialla. Tuskin apua tarvitsevaa kiinnostaa se, onko palvelun rahoittamisesta päättänyt jokin maakunnallinen elin vai ei. Hän kysyy, saako hän asianmukaisen avun, hoidon tai palvelun nopeasti ja tehokkaasti. Häntä kohtaan on väärin, jos sanotaan: "Maakunnan rahat eivät riitä sinun hoitamiseesi."

Perustuslaki turvaa jo jokaiselle ihmiselle oikeuden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siksi on oikein, että soten rahoitus tulee hyvinvointialueille valtion kautta. Näin kansalaisten yhdenvertaisuus taataan paremmin.

Maakuntaverokomitean mietintö julkaistiin 11.3.2021. Komitea ei ehdottanut maakuntaveron käyttöönottoa. Jos sote-menoja rahoitettaisiin hyvinvointialueen tai maakunnan omilla ansiotuloveroilla, palvelutarve- ja veropohjaerot johtaisivat alueiden veroprosenttien voimakkaaseen eriytymiseen. Näin silti, vaikka maakuntaveroon liitettävä tasausjärjestelmä olisi vahvempi kuin kuntaveroon liitettävä tasausjärjestelmä.

Nyt rahoitus tapahtuu oikeudenmukaisesti: itse kukin kansalainen osallistuu siihen kantokykynsä mukaan valtion progressiivisen verotuksen kautta.

Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan samalla prosenttiyksiköllä (vuoden 2022 tasossa arvioituna 12,39 prosenttiyksiköllä). Valtion verotusta kiristetään vastaavasti. Kuntien veroprosentin alentaminen johtuu tietenkin siitä, että kuntien vastuu sote-palveluista siirtyy hyvinvointialueille.

Valtio siis kerää etelän rikkaalta hänen kantokykynsä mukaan enemmän ja vähävaraiselta kainuulaiselta vähemmän tai ei ollenkaan, jos tämän verotettava tulo ei yllä valtionverotuksen alarajalle (tänä vuonna 19 200 euroa). Valtio siirtää keräämänsä verot hyvinvointialueille seuraavien kriteerien mukaisesti:

Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.

Jos jatkossa hyvinvointialueille siirretään esimerkiksi nykyisten maakuntaliittojen tehtävät ja muutakin valtion aluehallintoa eli muodostetaan laaja-alainen maakuntahallinto, niin tällöin voisi maakuntaveron ottaa käyttöön pieneltä osin, mutta sosiaali- ja terveydenhoidon ja pelastustoimen rahoitus on jatkossakin tultava valtion kautta.

Tärkeimpiä tehtäviä Kainuun hyvinvointialueen valtuutetuilla maakunnan edun ajamisessa on saada valtionrahoitusjärjestelmä sellaiseksi, että siinä otetaan paremmin huomioon Kainuun kaltainen asukasrakenne ja harva-asutus. Nyt hyväksytyssä valtionrahoituksessa asukastiheyden osuus on 1,465 prosenttia. Jos tätä prosenttia saataisiin edes hiukan suurennettua, sillä olisi Kainuun kannalta erittäin suuri merkitys.

Maakuntaveroa ei tule hyväksyä nyt eikä jatkossakaan. Loiste/Kajave perii sinulta jo pakkoveroa ylisuurina sähkönsiirtomaksuina.

Käytä äänioikeuttasi!

Matti Mulari

aluevaaliehdokas (kesk.)

Kainuun maakuntavaltuuston pj 2017–2021