Kulttuuri

Pekka Juntin Soratien päästä -novelli: Perukan rauhaa

Kuva: Heidi Keskimaunu

Viikunan Tytti kysy Äsmarketissa, että miten sielä kylilä mennee. Mie sanoin, että mahottoman hyvin, ko ossaa olla ihmisiksi. Se kysy, että mitäs se meinaa. Mie sanoin, että sitä, ettei kuule mithään, eikä näe ko sen verran, että raitila pyssyy.

Tytti sano, että naa. Mie sanoin, että joo.

Että jos vai

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä