Paikallisuutiset

Lukijan kirjoitus: Team Koppelot Lost in Kainuu!

Team Koppelot starttasi matkaan Hossan luontokeskuksen pihasta kello 8 aurinkoisessa säässä, pienen jännityksen kupliessa ilmoilla. Ensimmäinen osio oli suunnistusta, sisältäen vesistöjen ylitystä uimapatjoilla.

Huippua hommaa, vaikka ensimmäisellä osuudella vesi tuntuukin hivenen kylmältä. Patja kannatteli kuitenkin niin, että lähes kuivin vaattein matkaa tehtiin. Ennen viimeistä vesiosuutta havaittiin yhdellä joukkueen jäsenellä hieman varustevauriota, mutta tyhjenevä patja kannatteli kuitenkin rantaan saakka.

Me kisasimme porukalla kahden joukkueen voimin yhtä matkaa. Joukkueissa olivat Iitu Vikholm, Mari Moilanen, Virpi Saarela ja Mirva Kemppainen.

Sieltä suunnattiin takaisin "varustevarastolle", jossa vaihdettiin kuivat vaatteet ja täytettiin reput eväillä loppupäivää varten. Illalla tehdyn reittisuunnitelman mukaan tämä oli ainoa piipahdus leiripaikalla. Matka jatkui maastopyörillä kohti seuraavia rasteja.

Maastopyöräilyosuuden jälkeen nautittiin melomisesta tyynellä järvellä, auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta. Aivan taivaallista. Melontaosuuden radalla piti tehdä joukkueena ratkaisu, juokseeko rantoja pitkin pidemmän matkan vai kantaako kanootin pienen notkelman yli. Valitsimme jälkimmäisen ja se kannatti. Hossan luonto tarjosi kyllä parastaan.

Melontaosuuden radalla piti tehdä joukkueena ratkaisu, juokseeko rantoja pitkin pidemmän matkan vai kantaako kanootin pienen notkelman yli.

Melonnan jälkeen taas pyörät alle ja muutaman lähirastin jälkeen pidempi siirtymä kohti Ölkkyä. Matkalla teimme reitillisesti seikkailukisaan kuuluvia ratkaisuja ja ylitimme muun muassa pienen kosken pyörien kanssa. Se oli mahtavaa. Ennakkoluuloton seikkailumieli palkittiin jälleen. Kosken ylityksen jälkeen taidettiin tipahtaa hetkeksi kartalta, mutta onneksi vain hetkeksi. Rastit löytyivät ja Ölkylle päästiin.

Ölkyllä odotti reissun huikein rasti, joka tarjosi kaikille varmasti sykkeen nostatusta ja vähintäänkin pientä jalkojen tutinaa. Vaijeriliuku yli kanjonin oli upea ja ikimuistoinen kokemus.

Juomapullot viimeisen kerran täyteen ja kohti maalia. Matkalla napattiin vielä yksi rasti ja väsyneet, mutta onnelliset kisaajat saavuttivat maalin ajassa 10 tuntia ja 12 minuuttia 72 kilometrin matkalla.

Ennakkoluuloton seikkailumieli palkittiin jälleen.

Huikea reissu ja illalla mökillä suunniteltiin jo seuraavaa. Vahva suositus kaikille, jotka miettivät seikkailukisaan osallistumista. Kisassa kisataan joukkueen kanssa itseä ja omia rajoja vastaan enemmänkin kuin muita joukkueita vastaan. Kisassa on voitto päästä maaliin. Ennakkoluuloton ja avoin seikkailumieli on tärkein varuste kisaan osallistujalle.

Osallistuimme Almost Lost -sarjaan, jossa joukkueet olivat kahden hengen joukkueita. Me kisasimme porukalla kahden joukkueen voimin yhtä matkaa. Joukkueissa olivat Iitu Vikholm, Mari Moilanen, Virpi Saarela ja Mirva Kemppainen.

Mari Moilanen