Paikallisuutiset

Kainuussa on varauduttu hiihtolomakauden korona-altistumisille

Matkailuyrittäjien kanssa on pohdittu etukäteen toimia, miten altistumisia voidaan välttää.

Etelä-Suomesta Uudenmaan, Satakunnan ja Ahvenanmaan hiihtolomat ovat kuluvalla viikolla. THL on suosittanut olemaan matkustamatta, etenkin, kun juuri nyt hiihtolomaviikkoaan viettävillä alueilla koronapandemia on leviämisvaiheessa, Kainuun hiihtokeskusten varauslistat ovat kuitenkin aika lailla täynnä.

Leviämisvaiheesta aletaan puhua, kun tartuntoja on 14 viime vuorokauden aikana 18 – 50 sataatuhatta asukasta kohden. Esimerkiksi Uudellamaaalla ilmaantuvuusluku on THL:n mukaan 203 ja Varsinais-Suomessa 111.

Kainuussa ilmaantuvuusluku on THL:n mukaan 19,5. Kainuun soten mukaan todellinen ilmaantuvuusluku Kainuussa on 6,9. Viimeisin koronatartunta on todettu 13. helmikuuta. Tilanne on siis hyvin rauhallinen ja pandemia perusvaiheessa.

Pelottaako, että korona räjähtää hiihtolomalaisten myötä Kainuussakin uudelle tasolle Kainuun soten vs. pandemiapäällikkö Tuomo Erola?

– Ei voi sanoa, että pelottaisi, mutta tilanteeseen on valmistauduttu. Kun ihmiset liikkuu, niin tauti liikkuu myös. Matkailuyrittäjien kanssa on tehty yhdessä töitä sen eteen, että tilanne saadaan pidettyä mahdollisimman hyvin hallinnassa. Mutta kaiken todennäköisyyden mukaan, kun ihmisiä tulee Kainuuseen, tulee myös tautia.

Millaista yhteistyötä matkailuyrittäjien kanssa on tehty?

– Yrittäjien kanssa on käyty läpi malleja, miten missäkin tilanteessa toimitaan, tietysti ennaltaehkäisyn osalta ja sen, mitä toimintoja joudutaan mahdollisesti supistamaan.

Mitä ne toiminnat voisivat olla? Suljetaanko esimerkiksi hiihtokeskusten ravintoloita?

– Ne katsotaan tapauskohtaisesti. Ravintolatkaan eivät ole yksi yhtenäinen kenttä vaan siellä on erilaisia toimijoita. Kainuun etu on se, että kun tämä on pieni alue, paikalliset toimintamallit voidaan ottaa käyttöön toisin kuin jossain pääkaupunkiseudulla, missä joudutaan turvautumaan yleisohjeisiin.

Kainuuseen tullaan paitsi hiihtämään maastoreiteillä, paljolti myös laskettelemaan. Maastohiihdossa ollaan paljolti itsekseen, mutta miten vältetään altistuminen rinteissä?

– Vaihtoehdot ovat ankkurihissit, sompahissit ja tuolihissit. Muutaman viikon takainen oma kokemukseni Vuokatista on, että asiakkaita oli hyvin ohjeistettu menemään samaan tuolihissiin vain omalla porukalla. Mahdollisuus altistua rinteessä on pienempi kuin rinneravintolassa. Niissä pyritään pitämään turvavälit.

Kun vaikkapa kaakaotaan tai ruokaansa syödessä ei voi maskia pitää, asetetaanko siis määräys, paljonko asiakkaita voi rinneravintolaan kerralla ottaa ja pistetään oville vahdit? Tai voiko ravintoloissa tarjota buffet-tyyppistä lounasta?

– Miten se toteutetaan ja miten valvotaan, on juuri näitä yksilöllisiä asioita. Ei voi ajatella mitään samaa kaavaa. Luotetaan toimijoiden vastuullisuuteen.

Entäs kylpylät? Leviääkö virus helpommin kosteassa ja lämpimässä ilmassa?

– Kylpylät kuuluvat samaan kastiin kuin uimahallit eli altistumiselle oleellista on altistumiskontaktin aika ja läheisyys. Ilman kosteuden ja lämpötilan vaikutus ei ole tartunnan näkökulmasta yhtä oleellinen kuin se, kuinka paljon ihmisiä on suppeassa tilassa

Kaiken kaikkiaan tulee Erolan mukaan noudattaa turvavälejä ja huolehtia sekä ravintoloissa että yleisesti käsihygieniasta ja käyttää julkisissa tiloissa maskeja.

Jotta Kainuun koronaluvut pystytään pitämään kolmen viikon hiihtolomakaudenkin jälkeen perustasolla, se vaatii Erolan mukaan yhteistyötä paitsi matkailuyrittäjien, myös yhteistä työtä kaikkien kainuulaisten kesken.

Matkailuyritysten käyttöön on laadittu seikkaperäiset pandemiaohjeet, mm. tartuntatilanteita ja puhtaanapitoa varten. Kajaanin yliopistokeskuksen Mittaustekniikan yksikön ja Kainuun soten yhteistyöhankkeen materiaalit on jaettu alueen yrityksiin ja ovat saatavilla myös Kainuun soten koronainfo -sivustolta.