Mielipiteet

Lukijan mielipide: Hoitopaikkoja pitää lisätä eikä karsia

Suomessa ja Kainuussa väestön keski-ikä nousee. Kainuussa yli 65-vuotiaiden osuus ylitti vuonna 2022 jo 30 prosentin osuuden. Vuonna 2000 se oli 16,7 prosenttia.

Suomessa vastaava yli 65-vuotiaiden osuus oli noin 23 prosenttia.

Kainuun hyvinvointialueen vuoden 2023 budjettia käsitelleessä aluevaltuustossa joulukuussa esitin ryhmäpuheenvuorossa näkemyksemme, että 33 miljoonan euron alijäämäinen budjetti ei perustu kaikilta osin riittävän tarkkoihin faktoihin.

Vuonna 2022 Kainuun soten ja pelastuslaitoksen kokonaiskulut olivat yhteensä noin 380 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 kokonaiskuluiksi päätettiin 447 miljoonaa euroa. Yhteensä 67 miljoonan euron eli lähes 18 prosentin kulujen kasvu ei ole uskottava.

Hyvinvointialueen johdosta on kerrottu, että vuoden 2023 budjetissa arvioitu 33 miljoonan euron alijäämä ei olisi toteutumassa niin suurena. Puhutaan noin 5–10 miljoonaa euroa pienemmästä alijäämästä.

Tämäkin alijäämä on suuri. Samassa tilanteessa ovat käytännössä kaikki Suomen hyvinvointialueet Pohjois-Savoa lukuun ottamatta. Valtion on lisättävä hyvinvointialueiden rahoitusta. Muuten ikääntyvän ja sairastavan väestön tarjoamia palveluja ei pystytä järjestämään.

Eduskuntavaalien alla lähes kaikki poliittiset puolueet kannattavat korkeampaa rahoitusta hyvinvointialueille. Miksi Kainuussa hätiköidään nyt palvelujen alasajoa? En pidä hyvänä, jos palvelujen leikkaamisen perustana käytetään 33 miljoonan euron alijäämää. Todellisuudessa kattamistarve on pienempi.

Entistä huonompikuntoiset ikäihmiset asuvat kotona. Paikkoja osastoilla ei ole. Omaishoidon tukemisen ohella tarvitaan myös vuodeosastoja ja laitoshoitopaikkoja ikäihmisille.

Ensihoidon yksiköt ambulansseineen käyvät päivittäin hoitamassa huonokuntoisia vanhuksia kotona. Tuntuu mahdottomalta yhtälöltä, että samanaikaisesti osastohoidosta oltaisiin siirtämässä ikäihmisiä niin sanottuihin kotisairaaloihin ja samaan aikaan karsitaan ensihoidosta. Yhtälö ei toimi.

Kainuun hyvinvointialueella pitää olla nyt malttia. Seuraavat 5–10 vuotta väestö ikääntyy. Väistämättä tarvitaan myös uusia kainuulaisia tekemään nämä työt. Sitä kautta väestörakennekin nuorentuu.

Kainuun pitää panostaa houkuttelevuuteen, että nuoret ja työikäiset muuttaisivat Kainuuseen. Vain siten saamme täytettyä avoinna olevat kymmenet ellei sadat vakanssit.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääasiassa väestömäärään. Siksi Kainuussa on muunnettava katse kohti kasvua ja siten varmistettava työvoiman saatavuus sekä julkisiin että kasvaviin yksityisten alojen työvoimatarpeisiin.

Sami Kilpeläinen

aluevaltuutettu ja ryhmä-pj.

eduskuntavaaliehdokas (kd.)

Sotkamo