Mielipiteet

Lukijan mielipide: Ihmisten asialla

Seurakuntauutisia lukiessani paikallislehdestä huomasin, että Ruhtinansalmen kirkossa pidetään jumalanpalvelus koronarajoitteet huomioiden.

Muistutan seurakunnalle, että sen omistuksessa on edelleen Näljängällä oleva kirkko, jota vuoden aikana on myyty kuin "käärmettä pyssyyn". Myynnistä näyttää tulleen farssi. Luojaani uskoen tuli mieleen, että paniko Luoja kapuloita rattaisiin.

Niin kauan kun ei ole tehty kauppakirjoja on kirkko seurakunnan omistuksessa ja ei ole ollut juridisia esteitä järjestää kirkollisia tapahtumia kuten Ruhtinansalmella. Viimeksi Näljängällä on ollut jumalanpalvelus tammikuussa –20 eli vuosi sitten ja diakoni Silja Seppäsen järjestämät srk:n kahvitilaisuudet, joista viimeisin oli joulukuussa.

Koronaan on vedottu, vaikka sitä ei ole esiintynyt sen enempää Näljängällä kuin Ruhtinansalmellakaan. Meillä on ollut hyvin rauhallisia aikoja koronan suhteen omassa kunnassa, joten koronarajoitukset huomioiden olisi tilaisuuksia voitu pitää.

On vedottu myös siihen, että kävijämäärät ovat olleet vähäisiä, joten vielä kerran tilastotietoa Näljängän kirkon kohdalta. Kauneimmat joululaulut 72 henkilöä, messuja 6 ja kävijöitä 111, joista ehtoollisella 82, herätysliikkeen tilaisuuksia 1 ja kävijöitä 46. Kerran on ollut vain 2 henkilöä kesäaikana ja sitä tilastoa on seurakunnan taholta kuulutettu. Tähän tilastoon vedoten lienee myyntipäätös tehty.

Olen ihmetelly, millä perusteella myyntipäätökset on tehty Vuokin ja Näljängän kohdalta. Valtuutetut, joille olen näyttänyt käytössäni olevia tilastoja ja kirkkojen ylläpitokustannuksia, eivät ole sellaisia nähneetkään.

On tullut tunne, että päätökset on tehty "lonkalta", koska eräs valtuutettu on vasta nyt tehnyt ehdotuksen srk:n kiinteistöjen kuntotarkastuksista, joka toimenpide tulee tehdä ennen kuin aletaan kiinteistöjä kaupata. Tässä tapauksessa otettiin liipasimelle kaikista pienimmillä ylläpitokustannuksilla olevat kirkot.

Seurakunnan perimällä kirkollisverolla pidetään yllä kiinteistöjä, mutta tuotetaan myös palveluja, joita seurakuntalaisilla on oikeus vaatia. Tänä päivänä puhutaan paljon Suomen kahtiajakautumisesta milloin palveluiden, milloin ilmaston suhteen. En olisi uskonut kahtiajakautumista synnyinkunnassani seurakunnan taholta.

Näljängällä käydessäni ja keskustellessani kyläläisten kanssa, heillä on tunne, että seurakunta on heidät hylännyt ja jopa unohtanut. Ottaako seurakunta hyvällä omallatunnolla vastaan näljänkäläisten maksamat kirkollisverot?!

Toivon mukaan kannanottoni ei seurakunnan taholta ole johtanut tai johda enempään syrjintään kyläläisiä kohtaan, sillä minä olen toiminut omasta näkökulmastani ja tuohtumuksesta laajasti ajatellen syrjäkylien puolesta.

Helvi Moilanen