Mielipiteet

Lukijan mielipide: Poimintoja populismista!

Ylä-Kainuun Perussuomalaiset ry kyseli näin kuntavaalien alla, eikö EU:n elvytysmiljardit kannattaisi käyttää kokonaan suomalaisten yrittäjien ja suomalaisen työn tukemiseen? Persuilta voisi kysyä, miksihän Suomen yrittäjäkenttä (EK, SY, KKK, Perheyrittäjät) ovat elvytyspaketin kannalla? Tuskin ne ainakaan haluavat heikentää yrittäjien ja työn tukemista Suomessa. Elvytyspaketti on visainen juttu. Suomelle olisi voitu neuvotella parempikin sopimus, mutta ei punavihreän hallituksen kyvyillä.

Paketin kaataminen voisi hajottaa EU:n. Suomen yrityskenttä katsoo jäsenyyden olevan maan etujen mukainen. Ja onhan EU myös osa turvallisuuspolitiikkaamme. Vai haluammeko Venäjän kainaloon ilman jäsenyyttä. Ukraina on siinä tilanteessa. Uutiset sieltä eivät rohkaise joukkoon liittymistä. Mutta mitäpä populisti siitä.

Punavihreä hallitus on tukalassa tilanteessa paketin kanssa. Vaan sitä saa mitä tilaa. Oppositiopuolue SDP vaati finanssikriisin aikana 10 v. sitten vakuuksia Kreikan lainoille vaarantaen koko EU:n pankkijärjestelmän. Nyt SDP-johtoinen hallitus maistaa omaa lääkettään.

Persut ovat myös pelotelleet polttoaineen hintojen korotuksilla. Mutta missä persujen kunta-avaukset? Tyhjät tynnyrit kolisevat. Polttoaineiden hinnat ovat kepulle arka paikka. Mutta sekin saa, mitä tilaa. Ainakin yhdet 1990-luvun kuntavaalit kepu kävi polttoaineverot keihäänkärkenä. Eikä tuo EU:n elvytyspakettikaan ole kepulle helppo. Eskon Ahon hallitus kyllä ansioitui EU-jäsenyyden toteuttamisessa, mutta oppositiopuolue kepu saman Esko Ahon johdolla vastusti eurojäsenyyttä. Nyt Annika Saarikko saa kiemurrella kentän edessä elvytyspakettia puolustaessaan. Populisti saa mitä ansaitsee.

Kepu kalastaa nyt myös hallituspuolueena populismin järvessä. Se on alkanut taas puhua Norjan mallista. Siis mallista, jolla pohjoisimman Norjan, jotakuinkin Kilpisjärveä pohjoisemmassa sijaitsevalle alle 100000 asukkaan alueelle, annetaan erilaisia valtion tukia tarkoituksena työvoiman ja yritysten saaminen alueelle. Suomessa näivettymisestä kärsiviä kuntia on ympäri maan kuin haulikolla roiskittu. Myös hyvin menestyviä kuntia on siellä täällä, myös Lapissa matkailun ja kaivosten ansiosta. Norjan mallin tuloksiltaan sinänsä vaatimattomat toimet ovat meillä mahdoton toteuttaa osuvasti ja oikeudenmukaisesti.

Entäpä kepun "joka maakuntaan yliopisto" puheet aikana, jolloin yliopisto-opiskelijat ovat opiskelleet etänä jo yli vuoden. Vaikkapa Turun ylipistossa opiskeleva vanhempiensa kotoa käsin olipa tuo koti sitten Raisiossa tai Ristijärvellä. Ei niitä yliopistoja enää minnekään perusteta.

Kajaven sähkönsiirtomaksuista ovat Kainuussa useankin puolueen kuntavaaliehdokkaat puhuneet pehmeitä. Esikuvana lienee Suomussalmen Matti Mulari (kepu), joka pääsi v. 2017 kuntavaaleissa ääniharavaksi tällä teemalla. Tosin Suomussalmen kunnanvaltuusto ei niistä päätä, kunta kun ei ole edes osakas yhtiössä. Mutta mitäpä siitä. Mulari sai suututettua Kajaanin ja Sotkamon kuntapamput perin pohjin. Palkkioksi hänet istutettiin maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi. Ei niistä siirtomaksuista tosin sielläkään päätetä. Ja Mularin suututettua jopa Kajaani-Sotkamo-akselin kepulaiset, ei hän ole voinut vaikuttaa siirtomaksuihin epävirallistakaan tietä. Populisti puhuu mutta ei vaikuta.

Juhani Seppänen